 |  |  | | Kaikki eivät ilkeyttään yhdistä meitä pahaan | |    | | | Elämäni on nyt tullut vaiheeseen jossa uskonto, uskomus ja maailmankatsonut ovat olleet aika isossa roolissa. Joka paikassa tunnutaan pohdittavan valtauskontoja ja pakanallisuutta. Erityisesti jälkimmäisen haittoja ja pahuutta. Niille jotka eivät vielä tiedä, harrastuksiini kuuluu seurakunnan toiminta erittäin aktiivisesti. Isosena en enää toimi tai pyhäkoulua pidä, mutta kaikessa muussa olen mukana.
Olin eräällä luennolla jonka aiheena oli erilaiset oppijat. Luennoitsija aloitti erittäin asiallisesti ja hyvältä kuulosta luento oli ensimmäisen puoliskon erittäin mielenkiintoinen. Sitten opettaja alkoi puhumaan uskontojen ja maailman katsomuksen merkityksestä oppilaan elämässä. Luennoitsija otti ystävällisesti esimerkiksi saatanan palvojat, pian tajusin että myös minut kaikkien muiden ei valta uskontoihin kuuluvien lisäksi oli rinnastettu näihin ”paholaisen oppipoikiin”. En oikein kehdannut siinä ainoana ei valta virtaa kulkevana henkilö alkamaan korjaamaan luennoitsijaa. Sen sijaan otin vihkoni esille ja kirjoitin pienen tekstin, josta joudun myöntämään se ei ole parasta tekstiäni tai edes viisaimpiani.
Luin kyseisen kirjoitukseni juuri äsken ja tajusin sortuneeni aivan samaan kuin luennoitsija olin, nipottanut kaikki akateemisesti koulutetut kristityt samaan kastiin. Sitten aloin miettimään, että ihmisen maailman katsomus määrää aika paljon. Pakanaa ja muita pienempiin uskontoihin kuuluvia edustajia katsotaan erilailla ja heille puhutaan vähän varovaisemmin. (Toivottavasti sallitte pienen yleistyksen tähän väliin).
Olen ystävilleni kertonut mikä on minun maailman katsomukseni ja jopa harrastuksissani alkanut kertomaan mihin uskon. Luennon loputtua, menin kohteliaasti opettajan luokse, pyysin tätä tulemaan hetkeksi sivuun, kerroin tilanteeni ja selvensin sekä korjasin joitain hänen tekemiään suurempia virheitä. Luennoitsija katsoi minua silmät pyöreinä, hymyili ja kiitti. Hän otti paperin palan ja kyseli uudelleen mitä olin juuri kertonut. Sitten tuli ruokailu ja menin oman porukkani keskelle, he hieman naureskellen kysyivät mitä pidin luennosta. Vastasin että se oli ihan hyvä, hyödyllinen ja mielenkiintoinen. Lisäsin kuitenkin että hieman yleistävä, mutta eikö nuo kaikki yleensä ole? Koko pöytä hiljeni, he kai olettivat että aloitan luennon uskon vapaudesta ja siitä kuinka väärin on yhdistää kaikki tuntematon pahuuteen.
En halua sortua turhaan kiihkoiluun ja paasaamiseen. Toivoisin voivani olla hiljainen opettaja ja positiivinen esimerkki siitä että kaikki tuntematon ja uusi ei ole pahuutta. Luennoitsija korjasi käsitteitään yhteisen palautteen aikana ja huomasin jälleen kerran tarttuvani kynään tällä kertaa kirjoitin tyynempänä ja paljon paremmin:
”Kaikki eivät tarkoituksella yleistä ja yhdistä omantiensä kulkijoita pahaan, osa tekee sen vain koska ei voi muutakaan. Yleistä mielipidettä ei muuteta paasaamalla, suuttumalla ja vaatimalla muutosta. Se tehdään olemalla positiivinen esimerkki ja tarpeen vaatiessa ystävällisen selvennyksen kautta. Tämän sain oppia tänään käytännön kautta.”
Tuo pieni virke on ehkä viisain lause jonka olen koskaan kirjoittanut. Vain koska en alkanut julkisesti paasaamaan ja vaatimaan huomiota omalle maailman katsomukselleni, onnistuin muuttamaan yhden mielipiteen jonka kautta monet muut tulevat kuulemaan, että kaikkea uutta ei voi yleistää pahuuteen ja että kuitenkaan kaikki valtauskonnoista poikkeavat eivät ole ”paholaisen oppipoikia”
(Tiernajac) | |  |  |  |
| | | | Ylläolevan tekstin kopioiminen ja käyttöoikeus | | | | |  | Yllä oleva artikkeli Kaikki eivät ilkeyttään yhdistä meitä pahaan on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi lisenssillä.
|
Sinulla on oikeus Jakaa ja Muuttaa tämän teoksen tekstiosuutta (kuvien kopiointi kielletty) kunhan käyttö on Epäkaupallista ja Nimeät lähteen ja luot linkin tähän lähdesivulle. Ohjeet | Instructions. | | | | |
| |
