Heh, itselläni oli hieman samantyyppinen, tosin kuitenkin
erilainen kokemus joskus joitain vuosia sitten. Olimme vasta
alkaneet seurustella nykyisen avomiehenni kanssa, ja olin kertaan
tai pariin kohdannut mieheni ystäviä ja tuttuja. He sitten
huomasivat, että en kenties sovellu ihan tähän perinteiseen,
heidän mieleensä iskostuneeseen muottiin. Sana alkoi tottakai
kiertää...
Moni varmaan on leikkinyt pienenä "rikkinäinen puhelin"-nimistä
leikkiä? Että yhdelle kuiskataan jotain, joka kuiskaa sen sitten
seuraavalle, ja taas seuraavalle, ja taas seuraavalle...Ja juttu
muuttaa muotoaan matkan varrella, kunnes viimeiselle leikkijälle
päätyessään onkin jo jotain aivan täysin erilaista, mitä on
alkuperäisesti ollut. Ja näin kävi myös tässä tapauksessa. Eräänä
päivänä mies tuli luokseni hykerrellen naurusta. Minä sitten
siinä utelemaan että mikäs nyt noin mahtaa huvittaa. Hän kertoi,
että metrossa oli joku tutuntuttu tullut juttelemaan ja kysynyt
häneltä, että "sejase kerto mulle että oli kuullu siltäjatolta,
että sä seurustelet jonkun mormonin kanssa, oottekste vielä
yhessä?" :D Tämä ihminen ei siis ollut koskaan minua nähnyt,
ainoastaan kuullut näitä villejä huhuja. Ja minä tosiaan olen
niin ulkoiselta kuin sisäiseltä olemukseltani sellainen, ettei
minua ja mormonia voisi toisiinsa sekoittaa vaikka kuinka
yrittäisi. :D Oli se kyllä hauska huomata kuinka sai hetken aikaa
olla se pienen piirin kuuma puheenaihe. ;) |