Ei minua kovin monesti olla noidaksi tultu sanomaan, kun en
päällisin puolin ole mitenkään kovin noitamainen - ainakaan
erityisen stereotyyppisessä mielessä. Sen sijaan useammatkin
käännyttäjät ja ties mitkä missiolaiset ovat kyllä usein käyneet
kimppuun. Erityisen houkuttava tuntuu olevan sammalenvihreä
takkini, joka on kai jotenkin hippimäinen. Pitävät ensinäkemältä
"avaramielisenä" tai jotain. Pettyvät yleensä kyllä, en pahemmin
huoli lehtisiä tai muuta.
Niin, vaikkei minua tosiaan noidaksi ole sanottu kuin lähikaverit
ja miesystävä jonkin kerran, olen kuullut useammastakin suusta,
että minussa kuitenkin on "jotain", tarkemmin määrittelemätöntä,
jotain mikä pistää silmään ja tarttuu mieleen. Itse en tätä osaa
huomata tai määritellä, mutta jotkin epämääräisissä kuvauksissa
käytetyt sanat ja ilmaisut ovat saaneet minut pohtimaan,
johtuisiko tämä tosiaan elämänkatsomuksestani. Ehkä annan jo
nonverbaalisessa viestinnässäni siitä viitteitä enemmän kuin
uskoisin.
Ja hyvähän se sinänsä on :)
|
Thesselay
