Mulla meni yliopisto sivu suun, en tullut valituksi. No,
tietoisella tasolla se ei mua enää harmita, olen jo katsellut
työpaikkoja länsirannikolta, minne olemme mieheni kanssa
muuttamassa ja uusia harrastuksiakin ajattelin aloittaa. Mutta:
viime työpaikkani ajoi mut burn outiin ja lähdin aika katkerissa
merkeissä pomon haukut niskassa, koska kehtasin "jättää heidät
pulaan" irtisanoutumalla, kun uupumus iski työpaikan huonon
ilmapiirin takia. Kaiken lisäksi tämä ihminen pisti
pikkukaupunkiimme perättömiä juoruja minusta, jonka seurauksena
jotkut vaihtavat nyt toiselle puolelle katua, kun näkevät minut.
Viisikymppisen yrittäjän sana vastaan minun sanani, arvatkaas
kuka jää häviölle?
Kevään toivuin nukkumalla, nukkumalla ja nukkumalla. Kuitenkin
stressioireet ovat melkoisia: polttavia, viiltäviä vatsakipuja
joiden aikana en pysty liikkumaan kuin ryömien ja mieluiten
olenkin siis liikkumatta. Ruoka tulee välittömästi ylös, jos
tuntuu että stressaa. Lääkärissä olen käynyt, fyysisesti olen
terve, missään ei ole mitään vikaa ja henkisiä vaivoja ei ole
paitti nyt tuo loppunpalaminen josta olen oikeastaan jo 95%
toipunut.
Onko mitään erityistä rukousta, rauhoittumisharjoitusta,
rituaalia, etc joita joku voisi suositella. Olisi hyvä, jos
siihen liittyisi jotain ajatuksella tehtävää, sillä meditaatio
tuntuu tyhjältä kun en ikäänkuin voi symbolisesti hankkiutua
eroon tästä stressioireilusta. Jossain olen nähnyt netissä joskus
jonkin erityisen ikäviltä ajatuksilta suojautumisloitsun, ei vain
enää löydy mistään, kun olen sitä etsiskellyt.
Jotta sellaista. Onneksi joudumme miehen työn takia muuttamaan
toiselle puolelle maata, otan sen jumalattaren tapana puuttua
asiaan:) Näin voin ainakin konkreettisesti jättää taakseni nämä
asiat. |
